keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kakkuja, koristeita ja kokkailua...

Viime viikonlopulle oli kaks kakkua, ensimmäisenä kermakakku 75-vuotisjuhuliaan juhulivalle rouvalle, toivottavasti sielä oli kakku maistunu... kuvvaamine näi pimiän aikaa o aika epätoivosta, vaikka kuinka laittaa kaikki maholliset valot päälle, ni pimiä tullee kuvasta... mutta nätti peruskakku tuli, kukakki asettu iha kohtuuella.


Sunnuntaille oli suklaakakku ja mulla tuli vähä hoppu sen kansa, kiireesä lähtiesä kuvasin ja konneelle siirtäisä ei ykskää ollu onnistunu, iha tärähtäneitä. Tein suklaakakkupohojan lissäämällä tavallissee pohojaan tummaa kaakaojauhetta ja minttusuklaataa iha pienenä rouheena, kostutin vanilijamaijolla ja päälimmäiseen palaseen laitoin vähä appelsiinimehua. Välliin lemon curdia ohut sipasu ja sitruunamoussea... päälle suklaaganachea, aika tuhtia tavaraa...

Koristeita tein jo taannoin kerralla nuihi molempii ja ens viikonlopun ristiäiskakkuun pikkuvauvelin, josta tuli hiuskiehkuran takia iha Tintin näköne, ei sillä, iha söpöne se o... kuvasta vasta huomasin, että kuinka iso nenä tuli tuolle pupulle, mutta se ei ookkaa ku häjin tuskin kaks senttiä korkia, ni tehesä en hokannu, kyllä alako osat ollee sen verran pieniä. Ja vauvarievulle ei mahtunu ku nelijä varvasta, viijes tippu aina pois, mutta kyllä juhulakalulla itellää o kaikki viis pikkuvarvasta molemmisa jalakoisa :D


Ens sunnuntaille pyyvettii suklaakakkua ja määhä tietenki lupasin, hassua ku en oo niitä enne teheny ja nyt pyyettii iha peräkkäin. Niistä leipomuksista sitte tuonnempana...

Pojan perhe kävi täsä taannoin syömäsä ja ensi puhuttii lampaan karreista, mutta köö Stokkan herkkuosastolla kävin huokailemasa kaikkia ihanaa, ni en sitte raaskinu niitä ostaa, ku maksovat 39,90 eurua kilo... jösses sentää, hirviä luu siinä pikkusesa läskin ympäröimäsä lihapalasa ja sitte tuommone kilohinta. Määhä oisin jo pelekästää pojalle saanu kilon ostaa ja toisen meille muille syömäreille, niinpä päätyin karitsan paistiin.... hyvän näköstä oli ja hintakkaa ei ollu ku 15,90 eurua kilolta, sitä otin sitte pari reilun kilon painosta pallaa...

Lauantaina tein marinadin tällä räsehtillä, laitoin paistit pussiin ja kaatoin marinadin sinne, sitte jääkaapiin seuraavaan päivään saakka, välisä kävin tiukkaa pussia kääntämäsä.... kastikkeen tein tuolla linkin takana olevalla ohojeella, kyllä se hyvvää oli ja passas lampaanlihan kansa ku nokka päähä, mutta halavatun isotöistä se o alusta loppuun tehä kastike, mutta tulipaha semmonenki testattua :D

Kaveriksi valakosipulikermaperunat ja uunijuureksia, nii oli meillä kiire syömää, että en ehtiny enkä muistanu kuvvaa ottaa paistilautasesta, mutta enne uuniin laittuapa hoksasin ottaa. Liha oli kyllä suusa sulavan pehemiää, oiskoha se ollu uunisa semmoset kaks ja puoli tuntia, asteita taisi olla 150... hmmmm, muistaakseni... hitto ku en pannu ylös, ku tulos oli mainio, ni ei tarvis ens kerralla taas ohojeita ettiä... o mulla hatara pää... täsä paistit o marinoitunu, marinaadit pyyhin poijes ja otin pannusa pintavärin iha joka puolelle, valutin päälle vähä balsamicokastiketta ja sitte lihamittarin kansa uunii...


Alakuun syötii mozzarellasalaattia, ite tehtyjä pitaleipiä itetehyn tsatsikin kansa.... pitaleivät tein tällä räsehtillä... jäläkiruokana tarjosin uunijäätelyä koverretuista appelsiineista ja tietenki ihana marenki päällä... kyllä me aika tyytyväistä porukkaa syönnin päälle oltii... viis siitä, sopisko nuo tarjottavat Ramsayn mielestä yhtee, vaa meistä ne passas ja sehä se tärkeintä oli :D


Sitä paistettua juustokakkua tein vähä muunnoksena, käytin osaksi tuorejuustua ja osaksi Valion valakosuklaa-lime-rahkaa, mukava tuli tuostaki versiosta, ohoje löytyy täältä. Nyt mulla ois kaapisa viimeinki sitä ricottaa, kai se täytyy silläki vielä testata ku ehtis, töijen päälle nämä leipomishommat o aikaa vieviä, mutta niihä ne harrastukset aina o.


Nyt kattomaa Australian Master Chefiä, laitoin sen menneen nauhalle (tai ei kait se mihikään nauhalle mee, vaa kuulostaa pölijälle sanua, että tallensin sen kovalevylle)... jemmasin yhen vanahemman jakson, josa oli se yks ranskalaine kondiittoriheppu tekemäsä semmosia ihania makkeita pikkupiiraita niijen kahen kilipailijan kansa, niitä o pakko kokkeilla, slurps.... ja tuolla mun uuvella hilavitkuttimella oon pörryytelly joka ilta smoothieta (onpa vaikiasti taivutettava sana), mansikkaa, banaania, marjasekotuksia, tilikka juoksevaa hunajaa ja sitte tietenki tuoremehua, kylläpä o hyviä.

Ihimettelin tuosa äsken itekki, että mitenkä mää en oo ehtiny päivittää blogia pitkää aikaa, no nythä mää tajusin, että miksi... mun konneella istumisaika o menny matkatoimistovirkailijjaa leikkiesä ja se jos mikä o aikaa vievää hommaa, mutta se asia o nyt kunnosa, ehtii muutaki tehä. Se muute kävi jo oikiasti työstä, ku o tiettyjä kritteereitä esim. hotelleja varatesa, aina joku tökki ja ku vaihtoehtoja o satoja, satoja ja taas satoja, ni uppuaa siihe aikaa.

Noh, hölökyn kölökyn ja mukavaa loppuviikkua ja mukavaa viikonloppua, mullapa se alakaaki jo huomena, mulla o kolome seuraavaa perjantaita lomapäiviä :D :D Kakkuilesa mennee aika ja yks valamistujaiskoristekki pitäs tehä, mulla vaa o vielä nii monta ideaa, että jännä nähä, mitä loppujen lopuksi syntyy.... ja jos joku ei oo ajantasalla, ni talavipäivän seisauksee o vaivaset 45 päivää, jihuuuuuu!

4 kommenttia:

  1. Tuo pikkupoika on kyllä mainio. Ei niitä varpaita kukaan laske... Ja sehän on taitelijan näkemys asiasta!

    VastaaPoista
  2. Ihania herkkuja taas! Pikkupoikaa minäkin ihailin, söpö :)

    VastaaPoista
  3. Ilimiselevä Tinttihän se on :) Mut Tintti on mun lemppari, joten hyvä juttu :D
    Oot nää kyllä hyvä kokki!!!

    VastaaPoista
  4. Kyllä olet taitava, kerrassaan hienoja leipomuksia. Punakukkainen kakku on ihana, voi kun sellaisen joskus saisi....tilata en voi, välimatkaa on n.600 km.

    Riitta

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista!