Tulipa kokkeiltua...

Ostin Bangkokista vuosia sitte pari muffinssipeltiä, iha vaa ku olivat nii halapoja. No ei oo tullu käytettyä, mutta ku täsä kerrattai löysin ne kaapista, ni eile sitte kokkeilin. Voi juutas, mää en oo viittiny muffinsseja tehä, ku luulin, että ne o monimutkasia, mutta nehä oli heleppoja ja noppeita ku mikkä!!!

Nappasin ohojeen Hannelelta Täyttä elämää-blogista, vähä tuunasin sitä Marianne-crushilla, oisinko vähä vajjaan desin lisänny... ja tein tuolla ohojeen määrällä yheksän, ni sain muhevia.... paistoin 14 minnuuttia 190 asteesa, ku mun uuni o aika tehokas ja olipa ne muhevia ja makusia!!! Se tuo paistoaika o jokkaisen melekeen ite aateltava, ku tuntee uunisakki parraite :D

Ulukona näkkyy oleva yli kolome astetta lämmintä, pilivesä kylläki, mutta ei saja mittää... täsä männä päivänä tuliki jo sitä esimakua räntäsatteesta :/ Pallaillaa asiaa!

Olipa tännää...

kerrassaa komia syyspäivä, jopa mää nautin siitä iha suunnattomasti... aurinko paisto siniseltä taivaalta, ei tuullu yhtää ja oli jopa muutama lämpöaste, nyt näkkyy oleva jo -5 astetta. Keitettii kahavit termarii ja tehtii tyttöjen kansa piiiiitkä lenkki, kannon nokasa istuttii ja ryypättii kahavit, nautittii viimesistä auringonsätteistä, tämän koomi sitä ei taija muutamaa kuukautee näkyäkkää :/ Vaikka kyllä ne taisi huomiselle yhtä komiaa säätä luvata... jos vaa o yhtä nätti ku tännää, ni kävellää vielä pitemmälle, sielä o laavu ni käyää makkaran paistosa.

Meijä nuori pari o tänä aamuna lentäny Epsanjaa, viesti tuli päivällä, että ovat perillä ja sielä kuulemma tarkenee :D Sannoin tytölle, että kattoo josko sieltä löytys jotaki ihanaa leivontahörsellystä tai ainaki vaikka aitoja vanilijatankoja, ne ku o täälä nii pirun kalliita, vaikka kallis maa se taitaa Epsanjaki olla, onneksi niillä o se all inclusive-jutska, ni ei ruokailut vie matkakassaa... moon nii ilone, että ne pääsi lommailee, varppii mukava loma.

Lenkin jäläkee alakoin pizzan tekkoo, mikkää ei voita ite tehtyä pizzaa, ku tekkee pohojan ja kastikkeenki iha ite...ja kinkkuna käyttää oikiaa eikä niitä pizzasuikaleita, jaiks... kyllä vei kielen mennessää, ainut että unneutin ostaa tuoreen ananaksen, ni piti käyttää purkkitavaraa, mutta kyllä se sielä meni.... slurps, se tuo mozzarella passaa pizzaan niinku nokka päähä!

Toissa pyhänä tein ystävän miehen 50-vuotispäiville täytekakun, joho tuli se aiemmasa postauksesa ollu purjevene... siihe oli vaikia keksiä lisäksi muuta koristetta, ettei tuu iha lastenkakun näköne, ni en sitte laittanu muuta ku sen venhosen... sammoihin juhuliin meni lihakakkuki....

Päivitin tuon linkkilistan, kyllä o moni muuttanu Bloggerin puolelle, enkä kyllä yhtää ihimettele... jos joku haluaa mun listoille, ni soppii hihkasta. Ne o nii käteviä, ku haluaa kakku- ja ruokabloggeisa surffata, pääsee mukavasti etenee... Jaa-a, alakasko vahtaan telekkaria vai ottasko kirjan kättee... ei kyllä mää taijan surffata kattelemasa, että mitäkä herkkuja ne blogiystävät o jauhoista kasanneet! Mukavaa lauantaita kaikille.

Syksy.... plaah!

Kyllä tämä syksy o mulle aina niiiiiii vaikiaa aikaa, vaikka kuin yritän siihe asennoitua, ni joka päivä vaa aikasemmi tuleva pimmeys saa munt iha kontillee.... terveyski meinaa renkata, mutta kyllä se taas tästä... mutta sen verra o nuita huolestunneita viestejä blogiystäviltä tullu, että nyt piti tulla ilimottautuu :D Että kiitosta vaa tytöt, kyllä täältä taas noustaa...

Leipomukset o ollu vähisä, o nii kurja olo ollu, mutta viikolla tein tämmösen kermakakun yhen kaverin työpaikalle, sinne oli tulosa Ruottista joku isompi herra, jolla oli justiinsa 60-vuotis syntymäpäivä. Tillaus tuli nii äkkiä, että ei ees sen kummempia koristeita ehtiny tehä, pari kukkaa vaa... täytteenä mansikkavalakosuklaa....

Justiinsa sain keittiön siivouksen tehtyä leipomusten jäliltä, huomisii 50-vuotisjuhuliin mennee mansikkakakku ja lihavoikkari... kakkuun toivottii purjevenettä koristeeksi, aattelin ensi, että no sehä o heleppo nakki. Mutta moon ennenki huomannu, että jos erehtyy nui aatteelee, ni ongelmia tullee, mutta tämmöne se ny o... ois nii teheny mieli tuoho venneen nimeksi laittaa synttärisankarin nimi, mutta vene o sen verran pieni, etten uskaltanu tuusata kynän kansa, jos mennee mönkää...

Meijä muamokka täytti pyöriät 10-vuotta ja neku o koirilla ainuat täyet kympit, vaikka kuinka muuta toivos, ni isäntä otti ja savusti kilon painosen lohifilleen, vatkasin purkin kermaa ja kalan möyhensin siihe... kala oli vielä sen verra lämmintä, että kerma meni vähä veteläksi, mutta ei se näyttäny sankaria eikä sen juhulakaveria haittaavan, vaikka se lautasella vähä valuki... kyllä ne tytöt steppas, ku kupit oli eesä ja piti sen aikaa oottaa, että me isännän kansa laulaa luikautettii onnen toivotukset. Ja suuuuuuren luunki sai vielä illan päälle, se oli tosiaa nii iso, että sen jyrsimisen päälle kyllä uni maitto.... eihä sitä voi kesken jättää, jos joku sen hönnii sen nukkumisen aikaa :D Päivänsankari o siis tuosa oikialla...

Tämmöstä tällä kertaa, mukavaa lauantaita kaikille! Huomena mennää kattomaan Mummin Kultaa, viimeksi ku käytii, ni ei herreillä sitä nähtykkää, ku veteli sikkeitä hirsiä ulukona vaunusa....