Jeeee, meille valamistu ihku The Tulipaikka!

Moon vuosia haaveillu kotasesta tuonne takapihalle, mutta aina ku kotarahat saahaa kokkoo, ni me käyää viemäsä ne Thaimaaha, niillä rahhoilla ois tuo takamettä täynä kotasia, mitä sinne o kuskattu :D Noh, matkailu avartaa, ettei se hukkaa oo menny, mutta kotasta ei siis oo meille ilimaantunu, mutta nyt o kuitenki tulipaikka! Katosta ku ei oo, ni sielähä ei satteella viihytä, mutta eipä oo nii väliksikkää, ja voiha siihe joskus semmosenki tehä, jos sille tuntuu. Hommasa se o tuommosesaki, mutta kyllä nyt ollaan tyytyväisiä... kuvia ottelin rojektin etistymisestä, mutta alotettaan valamiista! <3

Työmiehelle paistoin pannarit aamutuimaan, että jaksaa alakaa hommastelleen, mansikkasmuutin ja höyryävän kahavikupin kansa päivä lähtee hyvi käyntii...

Tästä se lähti... hyvi suunniteltu o puoleksi tehty, vai mite se meni... alue o 3*3 metriä... työmies jäi töihisä ja mää lähtiin shoppaileen kaikkia tuikitarpeellista rekvisiittaa, että o semmosekki sitte valamiina... niinku makkarakeppejä, paistoritilää, lyhtyjä, istuintyynyjä, puukoria jne...

Sitte alako kuntan kuletus pois, siinäki o hommasa, vaikkei tuon isompi alue oo ja sen jäläkee mallattii paikka, joho tulipesä muurataa... pohojan päälle levitettii hiekkaa ja sen päälle laitettii suojakangas ennen ku sepeli levitettii... muurattavat kivet käytii kerrään luonnosta, tojettiin siinä muuratesa, että pikkusen tarkempaan ois saanu kivivalintoja tehä, mutta näillä mentii... ruokahuollon lisäksi mää yritin karvasten kavereijen kansa olla viihytysjoukkoina kuntan kantajalle, lauloin issoon äänee (mun lauluääni o nii hirviä, siksiköhä sillä lapiomiehellä heilu lapio rivakkaan tahtii, että tulis äkkiä valamista ja mää hilijenisin), että tekkiin siinä kyllä oman ossuuteni, apujoukot oli kyllä aika aneemisia ja kyllästynneen näkösiä :D

Tulipaikka sijotettii iha keskelle aluetta, ostettiin muovinen saavi, jonka ympärille muuraus tehtii... kaivonrengas ois kans ajanu asiaa, mutta ku haluttiin että se kapenee vähä yläosasta ni päävyttiin tähä ratkasuun... mittaushommeleijen jäläkee oliki jo ruoka valamis, nyt paahetun pottusallaatin tarjosin juustosen vihannesgrattiinin ja leivitetyn possupihivin kansa, mums!!

Seuraavaksi muurailemmaa....

Täsä onki jo sepeli paikoillaa ja sepelin alle tuli siis sitä suojakangasta... ja saaviki o vielä sisällä oottamasa laastin kuivamista... sepelin levityksen jäläkeen työmaa joutu pari päivää seisomaan iliman työmiestä, joka alako potteen selekäänsä, mutta lihasrelaksanttia kurkusta alas (iha tapletteina, vaikka ehotin kyllä viskiäki) ja lepua, ni onneksi se sitte antautu meleko äkkiä!

Laastin kuivuttua työmies puukolla rikko saavin sisältä pois ja mää pääsin käymää vielä laastin kansa läpi ulukopuolen. Täsäpä sainki käyttää hyövykseni leipurin kykyjä, laitoin nimittäin laastia kertakäyttöseen pursotinpussiin, ni sain sillä lailla kätevästi laastia tuohon pintaan ja kolosiin, joihi sitä oli tarkotuski mennä :D Lopuksi sikneerattii kätöstemme jälet pohojaan, joho tietenki kuvan ottamisen jäläkeen tehtii pari reikää, että vesi pääsee sitä kautti maahan asti...

Täsäpä yks iltakuva, josa yritin kuvata nuita pikkusia aurinkokennolamppuja, jokka ostin Bauhausista... aika hengettömiä olivat... ei sillä, ei kait niijen oo tarkotuskaa niinkää valasta vaa olla tunnelmanluojia, mutta ku ei niihi meinaa tulla minkää näköstä tuikkua ja jos tulleeki, ni parin tunnin päästä o pimiä... pakko tojeta, että hyvvää ei saanu halavalla nyttenkää...

Ystävät rakensi vasta talon mahtavista hirsistä, sieltä saatiin jämäpätkiä penkkeihi ja pöytii... tuota päällislankkua, joka onki jo ihanasti harmaunu, kelottunu, patinoitunu vai mite se sanotaa, se me saatiin seinänaapurilta.. täsä o ensimmäine pöytä valamistunu, sen päälle kyllä laitettiin vanaha venneen istuimen palane, jonka isäntä o mulle koiralenkiltä meren rannasta tuonu, se tietää että mää rakastan tuota harmaantunutta puuta, ni se mulle aina aarteita tuopi tuliaisiksi <3

Loppuaika meniki kalusteijen suunnittelusa ja kassaamisesa, loput kuvat onki sitte jo tunnelmakuvia meijän ihanasta tulipaikasta. Moon ettiny netistä nuotioruokaräsehtejä, piämmä ens perjantaina tulipaikan avajaiset iha kahen keske, pittää vaa toivua ettei saja!! Pittää vielä ottaa ehtiesä hämärälläki kuvia, ni saa lissää tunnelmakuvia tulien kera...

Asiasta kolomantee, sain ystävältä raparperiä ison juurakon, se o nyt istutettu kunniapaikalle, siitä satua ootellesa tein pakkasesa olevasta raparperistä pikkupiirakoita, iha taivaallisen loistava ohoje... kaveriksi pistin vähä mansikkaa... ohojeesta tullee pellilline, mutta mää halusin kokkeilla mun uusia metallivuokia ja teinki nyt niillä, ni sai sieviä annospaloja... samalla ohojeella voi tehä esim. punasesta viinimarjasta tai puolukastaki, en oo kokkeillu, mutta jos saan viinimarjaa jostaki ni taijan kokkeilla... 

RAPARPERIPIIRAKKA (pellillinen) 

Voi tehä punasista viinimarijoista tai puolukastaki

Pohoja:

250 g voita

1,5 dl sokeria

4 kananmunan keltuaista

2 dl vehenäjauhoja

2 dl perunajauhoja

4 tl leivinjauhua

1 dl maitoa

Vatkaa voi ja sokeri vaahoksi - > lissää keltuaiset yksitelle - > lissää keskenää sekotetut kuiva-aineet ja maito vuorotelle. Levitä tämä pellille leivinpaperin päälle ja lissää siihen noin 1 litra raparperia pikkupalasina, moon laittanu myös mansikkaa pikkuse. Mulla o ihania pikkuvuokia, halusin kokkeilla niilläki tuommosia annospiirakoita, hyvi onnistuivat!!

Pinnalle:

2 dl sokeria

4 valakuaista

1-1,5 rasiaa eli 200-300 grammaa maustamatonta tuorejuustoa 

2 rkl vanilliinisokeria 

2 rkl perunajauhoa

Vatkaa ensi sokeri ja valakuaiset vaahoksi - > lissää tuorejuusto, vaniljasokeri ja perunajauho.

Paista nuin 25-30 min, 200 astetta.

Jännänä täälä oottelen viestiä laitokselta, nyt o Pikku Kulta jo kaks viikkua yli ajan viihtyny äitisä massukasa ja jollei itekseen sieltä tännää tuu, ni huomena alakavat tekkee jo muutaki ku pyytelemmää!! Mukavaa viikkua kaikille, mun oli pakko laittaa kommentointii tuo ärsyttävä sanatunnistus, ne ulukomaan elävät mua kiusas roskapostilla nii mahottomasti, vieläki tullee muutamia päivittäin, mutta kyllä se palijo helepotti!

EDIT: Nyt o Pikku-Ukko syntyny, aamulla heräsin ni puhelimesa oli tämmöne viesti;

Jäätävän kokonen karpaasi syntynyt klo 04.14, 
paino 4,3 kg ja pituus 55 cm, 
terve poika ja äiti voivat mainiosti! <3