keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Suklaakakkua. munkkikurssia ja vähä tuleviin kakkuihi koristeitaki...

Laitetaa ensi kakkuasiaa... naapurin rouvalle tuli täytee pyöriät 40 v ja kovasti o suklaanhimone, semmosen se isäntä sitte rakkaallesa halusi ja määhä tietenki sen luppautuin tekemää.... uskokaa eli elekää, puolesa välisä kakuntekua mää jo erehtyin luulemaa, että vaa nyt se tullee kaunis kakku, mää ku oon vähemmä nuita suklaakakkuja teheny... täytteeksi keitin vaajitun ajan pakastevattuja, jokka sitte sekotin pikkuseen määrään vatelmahillua, sen päälle aimo kerros kerma-rahkaseosta ja pohojana oli suklaine pohoja.

Ensimmäise suklaakerroksen jäläkeen kakku näytti loistavalle, olin iha innoissani.... toisen kerroksen piti valua reunoilta alas... no se oli kupisa oikian paksusta, mutta köö en hokannu ottaa huomioon sitä, että kakkuha oli jääkaappikylymä, ni eihä se toine kerros oikee mihinkää ehtiny valua ku jämähti siihe... että monen näköstä sitä pittää ottaa huomioon tuon suklaanki kansa, mutta nyt moon taas pikkusen viisaampi. Mutta makua kyllä kehuttii iha älyttömästi, että kyllä siihe oli oltu tyytyväisiä ja sehä se tärkiämpi o ku mun tyytyväisyys... noh, oppia ikä kaikki, täsä kuitenni kakun kuva....


Sitte munkkiasiaa, vaikko Vappu ollu ja menny... mutta niitähä voi tehä millo vaa. Moon aina jotenki pelänny sitä rasvan kansa tolskaamista, mutta nyt päätin tarttua härkää sarvista... Kinuskikissalta kaivoin munkkiohojeen ja tekkiin just niinku ohojeesa sanottii, taikinasta tuli nii kova, että sillä ois jonku saanu halutessaa vaikka hengiltä, jauhojen määrä oli iha liikaa :/ No en alakanu niitä ees paistamaa vaa vinttasin taikinan roskii ja otin yhteyttä hyvvään ystävääni, joka o semmone munkkivirtuuosi, että oksat poijes.

Vaikka mää misä oon munkkeja syöny, ni joko mää aattelen että ei hyvä tai sitte että no iha hyvä, mutta ei Liisukan munkkien verone... vaatiin päästä munkintekokurssille ja sehä järjestettii mulle iha yksityisoppina. Liisukan kansa tekkiin alusta loppuun asti munkkisatsin ja oliha ne älyttömän hyviä. Ohoje o iha huippu, rasvaaki tullee nii vähä, että ne o varmaa terveellisiäki :D Täsäpä ohoje....

Munkit 

4 kananmunnaa
1/2 tötteryä kardemummaa
1 tl suolaa
1 dl sokeria
25 g sulatettua voita eli margariinia
4 dl maitua
1/2 pkt hiivaa tai kuivahiivaa 1 pss
nuin 4 dl jauhoja

Munat, mumma, suola ja sokeri sekotettaa, maito lämmitettää käjen lämpöseksi ja siihe sekotettaa hiiva. Jos käyttää kuivahiivaa ni se sekotettaa tietenki puoleen satsiin jauhoja. Maito heitetää muije aineijen sekkaan ja aletaa lissään jauhoja, taikina saa olla tosi löysää, lopuksi lisätää se sulatettu voi.... annetaa nousta nuin puolisen tuntia, pyöritellään palleroiksi, tuosta tullee nuin 20 munkkia.... sen jäläkeen annetaa nousta vielä pyyhkeen alla vartin verran. Ölijy lämpiämmää ja kattilan kansi lähettyvillä, että jos sattus tulleen syttymää, ni o apu lähellä. Liisukka o teheny munkkeja vuosikausia, ellei jo vuosikymmeniä ja sano, ettei oo ikkää vielä syttyny, mutta parempi varrautua...

Siinä se onki taika, että saa ölijyn oikian lämpöseksi, että o tarpeeksi, muttei liikaa... ölijyäkö kattoo, ni se sillai kivasti ellää, muttei siis porreile ja nuin köö se käyttäytyy ni voi sinne sievästi koepalleron taikinaa laittaa, siihe pinnan päälle ja päästää sitte irti ni ei roisku... jos se ponnahtaa heti pinnalle ni o tarpeeksi kuumaa, täsä vaiheesa kannattaa panna hällää pienemmälle, ni ei mee liian kuumaksi, muute munkit pallaa päältä mutta jäävät sisältä raaoiksi jos o liian kuumaa... mutta nuin minnuutti molemmin puolin, näkkeehä sen väristäki.... haarukalla eli reikäkauhalla nostelee munkit vajille ja pyöräyttää ne sitte sokerisa vielä lämpimänä, ni tarttuu se sokeri niihi hyvi...

Jos haluaa pakkasee laittaa, ni ei sokeroi ku sitte vasta köö sieltä ottaa ja mikrosa sulattaa, ni kuumaan munkkiin tarttuu sokeri ja ne o niinku vasta leivottuja, slurps... mun piti sitte kurssin jäläkeen seuraavana päivänä testata kotonaki, että menikö se oppi perille ja menihä se, iha mahtavia munkkeja!!!


Ens viikolla mulla oli sitä pitsikakun tekua tyttären anopille, siinä toine ihana Liisa, sen lisäksi voikkaria, pienempi toisinto taannosesta hääkakusta synttärikakuksi toiselle ystävälle ja valamistujaiskakkuja sitte lauantaille.... koristeita o tuola kuivumasa usiampia, täsä muutama kuva ens hättään... Villen koristeen kansa sattu hauska kämmi, puhe oli räpylästä ni mulle tuli ensimmäisenä mieleen pesäpalloräpylä, mutta onneksi se selevis hyvisä ajjoin, että kyse oliki uimaräpylöistä, lisäksi piti olla jalakapallo, mutta sitä mää en kertakaikkiaa saanu aikaseksi, nii tekkiin jalakapallokengät :D :D 



Ville suoritti kaksoistutkinnon ja valamistuu myös ensihoitajaksi, moon vähemmä nuita ihimishahamoja teheny, ni halusin yrittää tuommosta ensihoitajan asusteesa olevaa ja tuliha siitä iha kiva....


Mikko harrastaa perhokalastusta ja se haluttiin koristeesee näkyville...


En tiijä onko kala lohen näköne, mää ku nään semmosia vaa ruokavajillani, mutta kala kuitenki... pikkusen säilykepurkinki tekkiin, saattaa se semmonenki välisä sieltä veestä nousta :D

Tämmösiä siis tällä kertaa, juttua sitte taas lissää köö asiaa tullee... ihkua viikonloppua kaikille ja nautitaa kesästä, nykko meillä semmone taas o!!!


5 kommenttia:

  1. Minusta tuo suklaakakku on kaunis ja veistoksellinen, ihan upea. Munkkeja minä olen joskus paistellurt mutta, minähän sain sen öljyn liekehtimään ja tulipalonkin syttymään! Niin, että kyllä s eon ihan tosi kuin vesi, jota muuten käytin palon sammuttamiseen........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Pullamummi minkä teit, mite nää veellä sitä yritit sammuttaa??!?! :D

      Poista
    2. Oltiin nuoria ja köyhiä opiskelijoita, eikä meil ollu mitään telkkua, jossa olis siitä kerrottu! Silloin nimittäin pyöri kullemma tv:ssa ohje, miten rasvan syttyessä pitää toimia. (Eivät nykynuoret ymmärrä ollenkaan semmoista köyhyyttä, hihhih.)

      Poista
  2. Niin tuota teekkö nää kakkuja ihan tillauksesta? Ko mun miehen sisko täyttää marraskuusa 50 vuotta, niin mun mielestä olis ihana yllättää se tuommosella kakulla. Päällä ois just tuommonen räpsä ja pallo (on voittanu joskus nuoruuvessa kultaa pesäpallosa), lenkkarit ja sukset. Polokupyörö taitaa olla aika vaikia? Urheilija ku on vieläkin. Mutta sano ensin rehellinen oma kantas, vaihellaa osotteita sitte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihäsoo hullu ajatus Manta, mutta nää voisit laittaa mulle sähköpostia ni voijjaa raatata asiasta :D

      Poista

Kaunis kiitos kommentista!