perjantai 15. helmikuuta 2013

Pornetta herisee...

eiku hernettä porisee, mulla o teheny viikkokausia mieli ite keitettyä hernekeittua ja nyt sain aikaseksi sen keittää... mää kyllä syön sujuvasti purkkirokkaaki, mutta ku se mun apukokki ei siitä välitä, ni harvemmi tullee sitä rääkättyä. Oha se heleppo ruoka tuo hernerokka, ainut vaa että pittää muistaa herneet laittaa likkoomaa etellisenä iltana... muuta lihhaa ei sekkaa ollu ku kypsää savusaunakinkkua, mutta kyllä oliki hyvvää, himot tuli tyyvytettyä :D

Kakunki ähersin eile illalla, mallia otin Rouva Veeltä... tämä oli se mun testikakku, jonka siis täytin heti pohojan leipomisen jäläkeen ja laitoin pakkaseen, että saan maistaa mite se täyte pakkasesa muuttuu... samote testasin siihe tuorejuustokreemin, vaikka taas osotin kovapäisyyteni muuttamalla kreemisä tuorejuuston ossuuven, ni nyt ei tarvinu kovapäisyyestä kärsiä, kakku selevesi oikeen mainiosti. Laitoin siihe 200 grammaa Philadelphia-tuorejuustua, 100 g voita ja sitte tietenni tomusokeria jonku desin... mutta kaikeksi varmuueksi meinaan jatkosa muuttaa nuo suhteet toisin päin, ku se kreemi ei nuilla mittoilla kovettunu juurikkaan, ni en kehtaa ottaa riskiä. Mutta tulipaha testattua tuoki... 

Täsäpä leffakakun kuva, se lähti Suomen parraimman elokuvateatterin Starin iki-ihanalle henkilökunnalle iloksi, oli kuulemma maistunu ja herättäny jopa ihastusta... visio pääsä oli kyllä vähä eri näköne, mutta mulla tuli laskufiba tuon filimin kansa, se oli iha liian kapia, ku kakku oli nii korkia, filimi oli kylesä iha hassun näköne, mutta jottei ois jääny käyttämättä, ni laitoin sen sitte tuoho päälle... muutama idea siitä, miten sen ois voinu käyttää, tuli kyllä mielee, mutta en kertakaikkiaa ehtiny niitä totteuttaa, näillä sitte mentii... kuvan tilasin Rouva Veen puttiikista täältä, säpäkkä ja hyvä palavelu, suosittelen!


Joku viikko takaperin ostin semmosen karjalanpiirakkapulikan vai miksi sitä sanotaa... eilen keitin julumetun ison kattilan riisipuurua iha sillä töin, että nyt niitä piirakoita testataa täsäki talosa... eihä niistä nyt kovi nättejä tullu, näi ensimmäisellä kerralla, mutta kyllä mää punasen langan löysin, jotenka kyllä mää näitä häijen iltapalapöytään teen... ei sillä, että mulla Moilaspiirakoita vastaa mittää o, mutta sanotaha notta jos aletahan tekemähän itte, ni teherähän sitte kaikki! (olikohan tuo pohojanmaan murretta vai mitä??) Se o varmaanki helepompi juttu tehä satsi tuon apukokin kansa, nyt piti ite pulikoija, täyttää, paistaa, voijjella ja toisella käjellä hernekeittua vielä hämmennellä... mutta ku toine hoitaa tekemise ja toine paistamise, ni ei se iso juttu oo... kait... :D :D Piirakoihi otin muuten räsehtin täältä.


Tämmösiä juttuja tällä kertaa, jatketaa harjotuksia ja eletää ihimisiksi, mukavaa viikonloppua kansalaisille!

11 kommenttia:

  1. Upean kakun olet tehnyt.. ja todella kaunista kädentyötä:)

    VastaaPoista
  2. Törkiän hieno kakku!!!

    VastaaPoista
  3. Sä oot ehtivä :) voi pojat :) no pääsitkös maistamaan pakastettua kakkua??? mä en ainakaan oo huomannu et menis maku huonommaksi, kun jokusen kakun oon omiin tarpeisiin pakastanu täytettynä.
    Niin ja samaa mieltä, että Rouva V:ltä kyllä tilausten lähetys luonnistuu, sen verta monta pakettia kans tilannu ja aina saanu sen minkä oon vinkunutkin ja ajallaan," LOISTO KAUPPA ".

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikille ihanaisille! Joops pääsin, ei se tosiaa ollu menny yhtää miksikkää, kyllä mää teen ne hääkakut sammaan pisteesee sitte paria viikkua aikasemmi ni ei tarvi ku päällystystyöt tehä sitte kiireaikaan... hyvä, että tuli testattua!!

    VastaaPoista
  5. Wau, upea tuo leffakakku! Blogissani on sulle tunnustus.

    VastaaPoista
  6. Upea kakku!! Ei näytä edes kakulta, (se on siis hyvä asia :D ) , upea!
    Piirakatkin näyttää siltä miltä kuuluu! Samojen tekoa olen minäkin mietiskellyt, toistaiseksi sille asteelle se on myös jäänyt.. ;)

    VastaaPoista
  7. Hernekeitto on ihanaa ja itse keitin sitä jokunen aika sitten ison kattilallisen ja siitä vein osan pojan ja osan tyttären huusholliin. Ite syötiin sitä kaks päivää, eikä yhtään harmittanut!
    Ihana taas tuo taideteoksesi filmikakku ja kauniita piirakoitakin olet tehnyt.
    Tein itse yhden ainoa kerran piirakoita ja siitä on aikaa yli 30 vuotta. Tttären kanssa niitä leivottiin, eikä niistä tullut ollenkaan piirakan näköisiä, pitkiä suikroita vaan....Hehhehe, olivat kuulemma hyviä, vaikka ulkonäkö oli jotain muuta kuin karjalanpiirakan!

    VastaaPoista
  8. Oi mikä kakku! :) Karjalanpiirakoiden väsäämisessä on kyllä hommaa! Siinä saa kaulita ja rypyttää oikein vauhdilla, ettei taikina kovetu liikaa.

    Muistan tehneeni piirakoita parikin kertaa isoäitini kanssa ja sillä oli kyllä vauhti päällä - kun itse olin saanut yhden piirakan rypytettyä niin se oli saanut jo vaikka kuinka monta!:D

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommenteista, aina ne lämmittää mieltä yhtä palijo :D Itte asiasa se piirakoijen teko ei ollu nii pelottavvaa ja vaikiaa ku kuvittelin, mutta ei se kyllä iha heleppuakkaa ollu... vallanki saaha niistä samankokosia, ei onnistunu, mutta musta ne kaupasa myytävät, jokka kaikki o justiinsa saman näkösiä, ni ne ei ees maistu hyvälle... hah ja ku o jokkaine vähä erinäköne, ni kellekkää ei jää epäseleväksi, että itte ne o tehty :D :D :D

    Ja voin kyllä Heidi kuvitella, että kuinka nopsaa se käyttää semmosella, joka o niitä ikäsä teheny :D

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista!