maanantai 10. maaliskuuta 2014

Nalle Puh...

Pikkumiehen 1-vuotis synttäreille lähti viime lauantaina tämä Nalle Puh -kakku... kakusa tumma pohoja, kostutus vanilijamaijolla, täytteenä lemon curd ja sitrusmousse, jonka tein kermasta, rahkasta ja lemon curdista. Oli kakku maistunu... Nalle Puhia ei muute oo heleppo tehä, tuntuu että mitä yksinkertasempi hahamo, ni sitä vaikiampi o saaha näköne, mutta tämä Puh sai sentää pään hartioijen välliin, etelline sai hunajapurkin päänsä tilalle... ei sillä, oli seki menny täyestä silloselle juhulakalulle :D Mutta täsä kakunkuva...


Kärkkäiseltä ostin nuita kakkupahaveja, se o luonnosa iha hauskan näköne kakun alla, mutta näin kuvasa ei oikee saa selevää, että misä se kakun ja alustan raja mennee... mutta ihanan tukeva o tuo alusta ja helepottaa kakun kuletusta! Hintaa en muista köö siitä o jo tovi ku ostin, mutta kalliitaha ne nämä pahavilaatikokki o, pitäs melekee katella tuolta ulukomaisilta sivvuilta, että tulisko ne halavemmaksi ku tillaa isomman satsin, vaikka postikulut maksaa...

Nyt ku ollaan lähösä reissuun ja tulomatkalla pysähyttää Bangkokkiin pariksi päivää, nii mää jo netistä ettiin hyviä leivontatarvikekauppoja, joisa mun o iha pakko piipahtaa... hinnat o sielä nii etulliset, että kannattaa kyllä ostoksia tehä. Viimeksi ku kävin, ni ostin muotteja, pari palettiveittiä, väriaineita jne. ja hinnat oli murto-osan siitä mitä täälä...

Ikkunasta köö katon justiinsa, ni sielä ne kentällä teeripojat pullistellee ja jakkaa kesän morsiamia, siinä niillä o hommaa. Eile oli iha hirviä tuuli ja taivas oli paksusa pilivesä, vettä rihimo vaakasuorasa ikkunoihi, tuntu iha loppusyksyn ilimoille... ihana oli aatella, että eipä kuitenkaa oo ku häjin tuskin maaliskuu lähteny liikkeelle <3 Mutta ihanaa viikkua täälä kävijöille, paitsi niille englanninkielisiä mainosviestejä syytäville blogiterroristeille... onneksi täälä Bloggerisa o kuitenki nii hyvä roskapostisuojatin, että menevät suoraa sinne, eiväkkä näy oikeijen kommenttien kansa, kyllä ne pia jättää rauhaan meijät, ku huomaavat, ettei siitä oo mittää hyötyä meitä rääkätä...


perjantai 7. maaliskuuta 2014

Sitruunatahana kokkeilut jatkuu... osa II

Sitruunatahana kummittellee yöunisaki, nii taivaallisen makusta se kyllä o... netistä löytyy räsehtejä googlaamalla pilivin pimmein, eiku kokkeilee ite kukin, Lemon curdi o nii monikäyttöstä. Etellisesä postauksesa o mun ensimmäine testi eli marenkipiirakat, slurps... tai onko se nyt toine testi köö oonhan mää nyt pari kertaa käyttäny täytekakusa sitä, jääkaapisa o tällä hetkelläki maustumasa yks täytekakku... oli mite oli, täsä o tämän kertane testi, oisko näijen nimi Melekee bebet, ku näyttävät bebelle, mutta täytteenä mulla o pohojalla sitruunatahana ja sitte kerros voitomusokerikreemiä ja päällä tuo tomusokerista ja veestä tehty jutska... nii ja vähä tietenki keltasta väriä...

No nämähä o oivia pääsiäispöytään(ki), makkeita tietenki, mutta sitruuna ihanasti raikastaa... pohoja on tehty samasta ku nuisa etellisen postauksen marenkipiirakoisa, se vaan o nii loistava räsehti... Koristeet oon teheny sokerimassasta ja munat o tietenki suklaakompiaisia...

Pohojan räsehti siis täsä, mainio voitomusokeriräsehti esim. täältä, tämän kreemin kansa saa olla tarkkana, että tosiaa lissää sokeria iha vähä kerrallaa, että tullee tasane tulos. Kuorrutteeseen 1 dl tomusokeria ja nuin 1 rkl vettä, sekota ja sanosinko, että paksuueltaan se saa olla niinku paksu jugurtti, sillon sen saa leviämmää siististi, mutta se kuitenki kovettuu, ettei sotke... nii ja sitä elintarvikeväriähä saa nykyää iha tavan kaupasta, värejä löytyy...


Eile tein myös poropiirakoita, niitä moon monasti ennenki teheny, mutta käyttäny valamista piirakkataikinaa, joka onki iha mainio vaihtoehto. Nyt halusin kuitenki tehä taikinan ite, voi jösses, että tuli huono taikina!! Korvasin 1/6 osan vehenäjauhoista ruisjauhoilla ja en tiijä, että sekö sen teki nii kamalaksi, maku oli huono ja koostumus vielä huonompi, puolet taikinasta lensi roskiin.

Mutta suurimman pettymyksen tuotti "poromuru", jota ostin... se o siksi lainausmerkeisä, että siinä ei porosta muistuttanu mikkää muu ku nimi!! En nyt kehtaa nimeltä kysseistä firmaa moittia, mutta voisin hyvin kirjottaa sinne asiakaspallautetta, että hävekkää jos ossaatta... se oli semmosta iha vaaliaa, jauhosta ja extrasuolasta mössyä, pthyi olokoon... kilohinta oli kuitenki sama ku Kylymäsen poromurulla, jota ylleensä ostan ja joka onki loistava tuote, mutta sen varmaa o muutki hoksanneet, ku sepä oli loppunu :/

Koskapa mulla muita täyteaineita oli jälellä, ni ostin uuven poromurun tännää, se oli Rönkän ja oli myös iha loistavaa tavaraa, suosittelen. Taikinaräsehtin nappasin Harjunrinteen Krisseltä, joka oli sen vuorostaan toisaalta löytäny, tosin mää käytin tavallista kermaa enkä sitä Mustapekkaa, mun toinen nimihä o Säätäjä :D

Taikina oli nopsakka tehä, hyvän makune, heleppo leivottava ja koostumus oli mainio. Taikinakupin pohojalle pursotan ensin notkistettua porotuorejuustua, sen päälle tiputan muutaman pakastepuolukan, sitte täytettä, johon laitan sitä poromurua (yllätys?), Mustaleima-emmentaaliraastetta, silipputtua tuoretta paprikaa, rucolaa, purjua ja pikkusen tuoretta timjamia. Purkkiin kermaa kaks kananmunnaa ja rippaus valakopippuria, jonka kyllä voi sekottaa täytteenki sekkaan, kaajetaan kupposiin täytteen päälle ja pikkusen vielä juustoraastetta mukkaan. Paistoin 175 asteisesa uunisa nuin 14 minnuuttia. Ja nämä o tosiaa loistavia nii lämpimänä ku kylymänäki, näitä mää teen aina perhejuhuliinki ja vaikka kuinka palijo tekis, ni hetkesä o tarjoiluvati tyhyjä :D


Tämmösiä tällä kertaa, nyt ei oo meilläkkää lumesta tietuakkaa, vettä sattaa tälläki hetkellä niinku sieltä kuulusasta Esterin takamuksesta, mutta en valita... KEVÄT <3 Tännää sisällä pöristeli jo ensimmäine kärpäne, tosin se oli vähä tokkuraisen näköstä se sen lento, mutta kuitenki. Se o jännä ku kevvään ensimmäisestä kärpäsestä mää nii innostun, että iha ääneen hihkun ja melekeen sille rakkauttani tunnustan... sitte ku niitä o tovi jo kateltu, ni ne vaa ärsyttää sillä pörinällään! Mutta mukavaa viikonloppua, hoksasin justii, että tasan kahen viikon päästä tähä aikaa me Apukokin kansa istutaa Finnairin sinivalakosilla siivillä (on meillä iha istumapaikat, mutta ku se tuommone sanonta kerra o) ja lennätettää vanahoja luitamme lämmittellee auringon alle, jihuuuu!