torstai 29. toukokuuta 2014

Pitsireunuskakku, marjakakku ja koristeita...

Täsä taannoin kokkeilin tehä sitä Cake Lace-pitsiä, jota sain Leivontarvike Juhlavasta kokkeiltavaksi ja nyt pitsi pääsi iha kakkuun asti. Ihana Liisukka täytti pyöreitä ja tein lahajaksi kakun... kakusa täytteenä mustaherukka ja kermarahka-seos, päällä vaahtokarkin makusta massaa, joka meinasi mulle vähä juonitella. Kakun alaosan kosteuseristin voi-tomusokerikreemillä, jonka maustoin vanilijalla ja muutoin käytin kosteuseristeenä kerma-tuorejuustoseosta.

Kakun tein iha valamiiksi asti eilen illalla ja pitsin kiinnitin veellä pensseliä avuksi käyttäin... parempi vaihtoehto ois ollu vissiin elintarvikeliima, koskapa kakku yön yli oltuaa jääkaapisa oli vähä kärsiny tai ei oikiastaan kakku vaa pitsi, se vähä kupruili... no ei pahasti, mutta sen verran kuitenni, että mua vähä harmitti. Että en suosittele vesikiinnitystä vaa sitä liimaa... mutta täsä kuva kakkulista... nii ja lihavoikkarista, joka vietiin mukana juhuliin, hyvvää oli vaikkaki nuita o nähty mun blogisa jo nii monnee kertaa, että kuka niitä ennää jaksaa kattuakkaan, pitäs vissiin opetella uus voikkareijen koristelutyyli :D :D



Ihanaine Ystäväni täytti tännää kans pyöreitä ja vaikkei halunnu niitä juhuliakkaa, ni armas miehesä pyysi kakun, että pittää ne kakkukahavit juua. Tälle parille tein vasta sen hääkakun ja toiveena oli sammoilla täytteillä kakku ja semmosen tietenki tekkiin.... koristeeksi laitoin pikkuset Aino-tossut, sehä passaa nui kypsiin kymmenii tulleelle :D


  Ainot ei vielä kuvan ottohetkellä ollu paikoillaa, vaa täsä kuva niistä...


Ylleensä mää en ala koristeita eriksee ees tekkeen, mutta nytpä sain nii pikasen pyynnön kissafanien hääkakkukoristeesta, että ehä mää voinu muuta köö suostua, ku mää koristeijen teosta nii tykkään, ne vaa vie aikaa nii hitoksee... no tiistai-iltapäivänä sain puhelun ni piti heti alakaa hommiin, kissoja en oo enne teheny, mutta hätäpäissäni muistin Marsispossun ihkut kissat... eihä niistä saman näkösiä tullu, mutta sain vinkin, että mitenkä homma tapahtuu ja nui kiireiseksi työksi olin jopa iha tyytyväine suorituksee :D


Tämmösiä tännää, huomena uuvet kujjeet.... mukavaa loppuviikkua täälä piipahtaville! <3

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Suklaakakkua. munkkikurssia ja vähä tuleviin kakkuihi koristeitaki...

Laitetaa ensi kakkuasiaa... naapurin rouvalle tuli täytee pyöriät 40 v ja kovasti o suklaanhimone, semmosen se isäntä sitte rakkaallesa halusi ja määhä tietenki sen luppautuin tekemää.... uskokaa eli elekää, puolesa välisä kakuntekua mää jo erehtyin luulemaa, että vaa nyt se tullee kaunis kakku, mää ku oon vähemmä nuita suklaakakkuja teheny... täytteeksi keitin vaajitun ajan pakastevattuja, jokka sitte sekotin pikkuseen määrään vatelmahillua, sen päälle aimo kerros kerma-rahkaseosta ja pohojana oli suklaine pohoja.

Ensimmäise suklaakerroksen jäläkeen kakku näytti loistavalle, olin iha innoissani.... toisen kerroksen piti valua reunoilta alas... no se oli kupisa oikian paksusta, mutta köö en hokannu ottaa huomioon sitä, että kakkuha oli jääkaappikylymä, ni eihä se toine kerros oikee mihinkää ehtiny valua ku jämähti siihe... että monen näköstä sitä pittää ottaa huomioon tuon suklaanki kansa, mutta nyt moon taas pikkusen viisaampi. Mutta makua kyllä kehuttii iha älyttömästi, että kyllä siihe oli oltu tyytyväisiä ja sehä se tärkiämpi o ku mun tyytyväisyys... noh, oppia ikä kaikki, täsä kuitenni kakun kuva....


Sitte munkkiasiaa, vaikko Vappu ollu ja menny... mutta niitähä voi tehä millo vaa. Moon aina jotenki pelänny sitä rasvan kansa tolskaamista, mutta nyt päätin tarttua härkää sarvista... Kinuskikissalta kaivoin munkkiohojeen ja tekkiin just niinku ohojeesa sanottii, taikinasta tuli nii kova, että sillä ois jonku saanu halutessaa vaikka hengiltä, jauhojen määrä oli iha liikaa :/ No en alakanu niitä ees paistamaa vaa vinttasin taikinan roskii ja otin yhteyttä hyvvään ystävääni, joka o semmone munkkivirtuuosi, että oksat poijes.

Vaikka mää misä oon munkkeja syöny, ni joko mää aattelen että ei hyvä tai sitte että no iha hyvä, mutta ei Liisukan munkkien verone... vaatiin päästä munkintekokurssille ja sehä järjestettii mulle iha yksityisoppina. Liisukan kansa tekkiin alusta loppuun asti munkkisatsin ja oliha ne älyttömän hyviä. Ohoje o iha huippu, rasvaaki tullee nii vähä, että ne o varmaa terveellisiäki :D Täsäpä ohoje....

Munkit 

4 kananmunnaa
1/2 tötteryä kardemummaa
1 tl suolaa
1 dl sokeria
25 g sulatettua voita eli margariinia
4 dl maitua
1/2 pkt hiivaa tai kuivahiivaa 1 pss
nuin 4 dl jauhoja

Munat, mumma, suola ja sokeri sekotettaa, maito lämmitettää käjen lämpöseksi ja siihe sekotettaa hiiva. Jos käyttää kuivahiivaa ni se sekotettaa tietenki puoleen satsiin jauhoja. Maito heitetää muije aineijen sekkaan ja aletaa lissään jauhoja, taikina saa olla tosi löysää, lopuksi lisätää se sulatettu voi.... annetaa nousta nuin puolisen tuntia, pyöritellään palleroiksi, tuosta tullee nuin 20 munkkia.... sen jäläkeen annetaa nousta vielä pyyhkeen alla vartin verran. Ölijy lämpiämmää ja kattilan kansi lähettyvillä, että jos sattus tulleen syttymää, ni o apu lähellä. Liisukka o teheny munkkeja vuosikausia, ellei jo vuosikymmeniä ja sano, ettei oo ikkää vielä syttyny, mutta parempi varrautua...

Siinä se onki taika, että saa ölijyn oikian lämpöseksi, että o tarpeeksi, muttei liikaa... ölijyäkö kattoo, ni se sillai kivasti ellää, muttei siis porreile ja nuin köö se käyttäytyy ni voi sinne sievästi koepalleron taikinaa laittaa, siihe pinnan päälle ja päästää sitte irti ni ei roisku... jos se ponnahtaa heti pinnalle ni o tarpeeksi kuumaa, täsä vaiheesa kannattaa panna hällää pienemmälle, ni ei mee liian kuumaksi, muute munkit pallaa päältä mutta jäävät sisältä raaoiksi jos o liian kuumaa... mutta nuin minnuutti molemmin puolin, näkkeehä sen väristäki.... haarukalla eli reikäkauhalla nostelee munkit vajille ja pyöräyttää ne sitte sokerisa vielä lämpimänä, ni tarttuu se sokeri niihi hyvi...

Jos haluaa pakkasee laittaa, ni ei sokeroi ku sitte vasta köö sieltä ottaa ja mikrosa sulattaa, ni kuumaan munkkiin tarttuu sokeri ja ne o niinku vasta leivottuja, slurps... mun piti sitte kurssin jäläkeen seuraavana päivänä testata kotonaki, että menikö se oppi perille ja menihä se, iha mahtavia munkkeja!!!


Ens viikolla mulla oli sitä pitsikakun tekua tyttären anopille, siinä toine ihana Liisa, sen lisäksi voikkaria, pienempi toisinto taannosesta hääkakusta synttärikakuksi toiselle ystävälle ja valamistujaiskakkuja sitte lauantaille.... koristeita o tuola kuivumasa usiampia, täsä muutama kuva ens hättään... Villen koristeen kansa sattu hauska kämmi, puhe oli räpylästä ni mulle tuli ensimmäisenä mieleen pesäpalloräpylä, mutta onneksi se selevis hyvisä ajjoin, että kyse oliki uimaräpylöistä, lisäksi piti olla jalakapallo, mutta sitä mää en kertakaikkiaa saanu aikaseksi, nii tekkiin jalakapallokengät :D :D 



Ville suoritti kaksoistutkinnon ja valamistuu myös ensihoitajaksi, moon vähemmä nuita ihimishahamoja teheny, ni halusin yrittää tuommosta ensihoitajan asusteesa olevaa ja tuliha siitä iha kiva....


Mikko harrastaa perhokalastusta ja se haluttiin koristeesee näkyville...


En tiijä onko kala lohen näköne, mää ku nään semmosia vaa ruokavajillani, mutta kala kuitenki... pikkusen säilykepurkinki tekkiin, saattaa se semmonenki välisä sieltä veestä nousta :D

Tämmösiä siis tällä kertaa, juttua sitte taas lissää köö asiaa tullee... ihkua viikonloppua kaikille ja nautitaa kesästä, nykko meillä semmone taas o!!!


perjantai 2. toukokuuta 2014

Meikäläisen pitsitestailut... ja vielä järissäni!!

No hitsit sentää, eihä se vaikiaa ollukkaa, se pitsin teko meinaan! Mulla ei oo kokemusta Sugar Veilistä, josta sanovat sen olevan työteliäämpää, mutta mää sain kokkeiltavakseni Leivontarvike Juhlavasta vermeet pitsin tekkoon ja sehä onnistu tämmöseltä tavalliselta kotileipuriltaki iha mainiosti, ei kannata pelätä ollenkaa!

Pitsintekua varte tarvii seuraavat värkit (makaroonit ei kuulu siihe, sattuvat vaa ollee takapiruna)... vatkain, (käsipelillä ei jaksa vatkua, aika o se verra pitkä), tikitaalivaaka tarkkaan mittauksee, pikkuse vettä, lasta, pitsimatto ja tietenki pitsijauhetta ja -nestettä, jokka myyvään samasa purkisa. Pitsimattoja o nii monella kuviolla, että luulis löytyvän jokkaiselle mielune, samote valakosen jauheen lisäksi löytyy valamiiksi värjättyjä, mutta niitä voi pastavärreillä värjätä itekki.


Homma lähtee käyntii mittaamalla kuluhoon (kuvasa oleva muovikuluho o iha liian iso, toisella kerralla viisastuin) 50 ml vettä ja 42 grammaa jauhetta, vatkataan 2 minnuuttia... sen jäläkeen lisätään alla olevasa kuvasa olevaa pitsinestettä 1tl eli nuin 3 grammaa ja vatkataan 5-7 minnuuttia, että seoksesta tullee tasasta. Ohojeita ja määriä/aikoja kannattaa nouvattaa pilikulleen, ni maximoi onnistunneen pitsin valamistumisen.


Näitä pitsimattoja o tosiaan monenlaisia, mulla näytti tämmöselle... tuolla seosmäärällä tuli nelijä pitsisiivua tätä mallia.


Sitte ku aine o hyvin vatkattu, ni kopsutellaa kuppia pöytää vaste, jotta saahaan mahollisimman palijo ilimakuplia poijes... mää vielä paremmaksi vakkuueksi coktailtikulla ruoppasin seosta tovin kuplien minimoimiseksi. Sehä o iha ittestään selevää, että nuin pitkän vatkausajan ansiosta siitä tullee ilimavaa, mutta tätähä mää en tietenkää hokassu ennen köö kantapään kautta :D Siksipä nyt teitä varottelen...

Seosta täppästää maton päälle ja aletaan lastalla levittämmään matolle, kannattaa tämä vaihe tehä huolella kaikki koloset täyttäin, ni sitä siistimpi tullee valamiista pitsistä. Tämänhä voi kuivattaa huoneenlämmösä, viepi semmosen 6-8 tuntia tai uunisa, niinku mää tein... asteita semmone 70-80 ja riippuen maton koosta 12-30 minnuuttia, mulla oli 13 minnuuttia tämä ja se oli hyvä aika.


Ku o hyvi kuivunu, ni lähtee tosi näppärästi irti lastalla avustamalla... matto nurin leivinpaperin päälle ja tuolla lailla ku vähä taittaa ni saa irtuamisen alulle, sitte sievästi pikkuhilijaa etenee...  


Seuraavasa kuvasa näkkyy hyvin, että mitenkä tullee huokosta jollei vatkaamisen jäläkeen kuppia kopistele kuplien vähentämiseksi...


Jihuuu ja täsä näkkyy heti parempaa jäläkiä, palijo siistimpi o tuotos!


Että heleppua oli tämä, vaikka eppäilin että hermot mulla mennee... siitä vaa värkkien tillaukseen, näillähä voi koristella kakkuja, muffareita, keksejä ja mitä melekee ikinä keksiiki! Tämähä o sokeria, jotenka kerman päällä alakaa sulamaan, mutta massakakkuihin tämä o mainio koristeluehotus. Ja voi tehä vaikka kuukausia aikasemmi ku o tarve, säilyy kuulemma mainiosti kuha suojaa pölyltä, kääräsee vaikka leivinpaperiin. Mulla o Helatorstaille kakku ihanaiselle Liisalle, jolla o pyöriät, meinaan tehä kukkakakun, josa käytän myös tätä pitsiä...

Pitsiä o testattu myös Pionilaaksosa ja Pullahiiren köökisä, käykääpä kattomasa tyttöjen kommentit asian tiimoilta!

Edit: Juhulavasta tuli viestiä, että Cake Lacen valamistajalta oli tullu korjaus tuohon pitsinesteen määrään... ei siis 1 tl vaa puolet siitä eli 0,5 tl!!