Uus Rakkaus... ja tietenki muutama kakkuliki...

Viime lauantaina kävin juhulimasa velijen tytön maisteriksi valamistumista, se vähä kesti (siis ei se juhulimine niinkää vaa se valamistumine, mutta parempi myöhää ku ei millonkaa) ku oli välisä perheen perustamista, muutaman kullannupun tekua ja semmosta kaikkia elämään kuuluvaa. Mukava oli käyä ja nähä tuttuja, mutta mite hiijesä olin nii hokara, etten kuvia ottanu ollenkaa, kyllä harmitti :/ Paaaaalijon Onnia Hennikselle vielä tätäki kautti!!

Tarjolla oli ite tehtyjä makkaroita rillattuna, ne oli nimetty Maisterin makkaroiksi, mmmm... herrrkullisia. Kyllä ite tehty o ite tehty, ei siitä mihinkää pääse... lisäksi oli savulohta. Grillistä tulleen kaveriksi oli tavan sallaattia parillaki kastikkeella ja sitä  mun uutta Rakkautta, paahettua pottusallaattia... voi se vei kielen mennessää, nii hyvvää oli se! Räsehtin sain ja nyt me o syöty sitä kahtena päivänä, meillä ne nimettiin Hennispottuiksi, ku niistä kuola valuen isännälle selitin ja eilen ku alakoin tekkeen, ni se kysy että teekkö nää nyt niitä Hennispottuja :D Mutta räsehti löytyy täältä... 

Mää paistoin kaveriksi possun ulukovilepihivit ja tein maustevoita, joho laitoin pikkusen rillimaustetta ja pilikoin rucolaa iha pieneksi, lirraus sitruunamehua ja ripsahus suolaa... sanonko, että kielen vei mennessään!! Tuli kyllä jo mieleen, että teen joku päivä reikkalaisia lihapullia, tsatsikia ja tätä paahettua pottusallaattia, vaikkei nyt oo yhtään näläkä ni kuola alakaa kyllä valua kurkkuperäsä :D Mutta pottuja suosittelen ehottomasti kokkeileen, jos vähänkää o pottuihimine kysseesä...Täsäpä muutama kuva...

Jäläkiruuaksi ei tähä vuojenaikaan voi kerta kaikkiaa olla mittää muuta köö makkeita mansikoita kermavaahon kera.... uuuuuh, tämän päälle oli hyvä panna päiväunille vaikka mulla saunansiivous oliki keske... eikä se sieltä mihinkää ollu hävennykkää! :D

Toissa viikonloppuna tein naapurin pojalle rippijuhuliin mansikkakakun ja lohivoikkarin... lohivoikkariin tein yhteen välliin ite tsatsikia, hyvin oli passannu savulohi-ranskankerma täytteen kaveriksi. Se tsatsiki voikkarin täytteeksi tuli mieleen ku joskus teen itelle savulohen kaveriksi sitä ja passaa niinku nyrkki silimään ja hyvin oli kuulemma voikkariinki passannu!

Kyllä meitä o ilimat helliny viimeset reilu pari viikkua, ei voi valitella... sinälläsä soon kyllä yllätys, ku talavi oli nii lauha ni pelekäsin, että kesä jatkuu samanlaisena köö kesäkuu oli, mutta heinäkuu o ollu loistava. Isäntä oli viime viikon Inarilla kalastamasa, suuria saaliita ei ollu tullu, mutta kuitenki syyä asti... mää ostin mansikkalaatikon ja tekkiin pitkästä aikaa kakun ommaanki käyttöön ja sillä herkuteltiin monen ystävän voimin... ja pakko sanua, että jos en palijo muuta ossaa, ni mansikkakakun kyllä ossaan tehä, se suorastaan suli suuhun, mums mums mums!! Kostutus vanilijamaijolla, täytteenä sipasu mansikkahillua, kerros vanilijakreemiä, tuoreet mansikat ja valakosuklaamousse, päällä tuorejuustokerma ja muutama paahettu mantelilastu....

Viime Ikean reissulla mun mieltä jäi painamaan ihkut nojatuolit, jotka sieltä löysin... no pakkoha ne oli lähtiä sieltä hakemaan ja sievät ne oliki, mutta kyllä mulle sitte tuli huono omatunto ku sohovan lahajotin pois ja se oli sentää meijän tyttöjen makkuupaikka... kyllä niillä meni monta päivää tottua siihe, että sohovaa ei ennää ookkaan... soimasin ittiäni, että mite mää saatoinki tehä tuommosen tempun... ostin kyllä yhen koissupahanan, mutta tytöt sitä kovasti vierasti ja Elvis sen meinas omiakki, mutta kyllä ne siihe nyt o jollain lailla tottuneet... onneksi!

Samalla ostin uuven keittiön hanan, se vaan oli nii mahottoman nätti... 

Entine o muute myytävänä, jos joku innostuu, soon kans Ikean, Hjuvik nimeltään... keittiöhana ja suihku samasa, täysin toimiva ja uuvenverone, jäi vaa meille nyt tarpeettomaksi, hinnasta sovitaan... täsä kuvasa se hyvin näkkyy...

Ilimat o tosiaa ollu nii lämpimät, että näillä meijän mummeleilla o teheny vähä tiukkaa, onneksi o tuo ilimalämpöpumppu ni kämppä pyssyy viiliänä.... lenkiltä tultiin yhtenä päivänä ja vanahempi mummeli läähätti nii, että tekkiin iha omatekosen viilennyspeiton, kyllä se näky olua helepottavan. Sehä siinä o, että ku ne haluaa aina olla sielä misä ihimisekki, eikä sielä misä o paras... siinä sitte kuistilla läähätettään ni tuntuu itestäki, että no sisällekkö se pittää mennä :D Mutta tuo jääkylymä pyyhe o kuistillaki loistava apu...

Tämmöisä tällä kertaa, joha tuosa tuliki, nautitaa kesästä ja mansikoista.... mukavaa loppuviikkua kävijöille, paitsi niille ulukomaan eläville, jokka mainostaa kaikkia shaissea ja joihin oon perin kyllästyny!