Ja taas...

pakkasia pukkaa, eile illalla mittari näytti -27,8... hrrrrr, ei ollu kumma ku tytökki lenkillä käyesä nostelivat kinttuja aika ripiään tahtii. Lenkin jäläkee paleli iha sisuskaluja myöte, piti alakaa pesuhuoneen pessuun, tiesin, että siinä se lämmin tullee ku pikkusella juuriharjalla joka laatan välin kihinaa... vaa nii tuli puhas koko pesuhuonesydeemistä ku sen lattiasta kattoon asti puunasin, meniki siinä monta tuntia, vaa lämpes ainaki. Isännälle sannoin, että jos asiaa tullee, ni mee takapihalle, tätä vessaa ei nyt raaski ees käyttää :D

Nyt ei näytä ku kohtuulliset -18, huomiseksi pitäs vielä vähä lauhtua. Oli pakkasta tai ei, ni oikiasti päivä o jatkunu jo silimisä, ei se oo vaa mun kuvittelua, mahetsua :D

Viime lauantaina tein Ninjago-kakun Lukakselle, ku semmone oli toiveisa. Äitisä ku sitä ehotti, ni parkasin, että en semmosta ukkelia ainakkaa tee, moon kerran teheny ja se sai mut hermoromahuksen partaalle... päävyttiin sitte tuoho mallii... ja sehä oliki mukava tehä, ku oikee PITI tulla ryppyjä, tavallisestiha niitä saa yrittää varua kieli keskellä suuta....

Lauantaille o syänkakku tulosa 10-v Kristinalle... mulla ei syänvuokaa ookkaa, enkä sitä harkinnan jäläkee ees ostanu, kokuan kakun pyöriään ja vähä veistelen sitä niinku muotokakkujaki, ni eiköhä siitä hyvä tuu... siitä kuvvaa sitte myöhemmi.

Eilen tein herkkuruokaa eli maksaa, se o kyllä niiiiii ällön näköstä raakana, mutta oha se sipulin kansa hyvvää, olipa jauhettua eli leikkeenä... isännälle sannoin, ku se kauppaan lähti, että tuo valamiiksi siivutettua... ei jauhettua... ei palasena.... huoh... joskus tuntuu, että kuunteleeko se mua ikkää, (ei sillä jos se aina kuuntelis, ni sehä ois ollu pakkopaijasa jo nuin 20 vuotta sitte) Noh, sieltä se tuli maksapalan kansa ja sano, että ku ei ollu siivuna.... ei se sitte auttanu, ku ottaa veitti ja siivuttaa se ite, inhaa... mutta tulos oli llllloistava, vaikka ite sanonki, maksa oli kyllä täyellisesti paistettu.... kieli meinas mennä mukana, kuvasa ei taija näkyä, mutta sipulin alla o paistettua omenaaki ja kaveriksi vielä kirpakat puolukat!

En ehtiny oikee hyvvää kuvvaa saaha, ku isäntä jo ynisi oman annoksesa kansa, pakko oli käyä ruuan kimppuu.... Kylläpä tuliki näläkä, moon jättäny herkut poijes ja pienentäny annoksia, että mahtus johonki vaatteesee häijen koittaisa... ei kai sinne verkkareisa voi mennä :D :D Noh, kuorasen porkkanan, kyllä sillä pärjää... Nähellää taas!