tiistai 13. helmikuuta 2018

Viime vuosi oli bloggailusa hilijasta...

Nii se vaa on, että välisä ei riitä blogille aikaa, ei vaikka kuinka haluais. Mutta viikot mennee töisä, viikonloput keittiösä, jos ei kakkuillesa ni ainaki kokkaillesa. Ja täsä iäsä pittää vähä ehtiä levähtääkki, kyllä sitä nuorena jakso :D

Nyt otin ittiäni oikee niskasta kiinni, että pittää se ilimotella ittestään, luulevat vielä, että kupsahtanukko se o. Ja koskapa o mun lempivuojenaika, ni kai sitä taas valon myötä jaksaa innostua. Ensi muutama viime kesän hääkakku...


 Näistä häistä löytyy nii tunnelmalline postaus kauniine kuvinee täältä...

Seuraavaksi synttärijuttuja....


Täsä luistelevasta (nii tai pyllylleenhä se on polonen puonnu, synttärisankari oli ollu riemuissaan kakusta) Patesta vielä lähikuvvaa....




Talaven ylioppilaalle...

Tämä seuraava herkku, Illinois angel pie, o ollu jo pitkään to do -listalla, mutta sen testasin. Tästä sai nauttia työkaverit ja kyllä se herkkua oliki, että jos marenki, sitruuna ja marjat maistuu, nii suosittelen, räsehti löytyy täältä...

Tyttären anoppilasa Raahesa käytiin joulun aikaan jo perinteisellä päivällisellä, sinne tein jäläkkäriksi tämän paistetun juustokakun ja kaverina oli vielä mansikkakastike
Paistettu juustokakku:

175 gr Digestivejä tai vaikka pipareita
35 gr sulatettua voita
Helepoin on nakata keksit blenderiin ja murskata siinä, voi siihe perrään. Mäskin levität tasasesti reunoille nostellen ruokaölijyllä voijellulle vuualle. Laita jääkaapiin täytteen teon ajaksi

Täyte:
600 gr Philadelphia tuorejuustua
2,5 dl kermaa
2,5 dl sokeria
1,5 tl vaniliinisokeria
3 kananmunaa, jos pieniä ni 4
1 dl maissintärkkelystä
ja vielä kunnon lorraus sitruunamehua ja voipi laittaa sitruunankuoriraastettaki, jos sattuu löytymää.

Kaikki aineet kippoon ja vatkaat tasaseksi massaksi. Paista uunin alatasolla 170-175 asteesa tunti, uuni kiinni ja anna olla 15-20 minnuuttia jäläkilämmösä luukku pikkusen auki. Ei reppeile pinta, ku saa lempiästi jähtyä ja sitte ku on jähtyny, ni yöksi jääkaapiin. Kaveriksi teet marijakastikkeen vaikka mansikoista, kiehautat pakastemansikoita, mää nakkaan mukkaan pikkusen mansikkahillua ja ajan sauvasekottimella tasaseksi. Mustikakki passaa loistavasti ja oikiastaan mikä marja vaan, juustokakku on nii mievon makunen, että tuo kastike on niin ku piste iin päälle.


Pikkupirulaisia, joita myös macaronseiksi kututaan, näitten onnistumisseen vaikuttaa omasta mielentilasta kuun asentoon kaikki maholline :D

Valitettavasti ne mummin kullat assuu sielä eteläsä niiiii kaukana, että ikävissäni yhtenä iltana ukille tein tämmösen kaakaon, mutta ei se ukkikkaan pahollaan ollu, oli nii häiskän näköne tämä....

Kyllä täsä nyt oli tojistetta, että hengisä ollaan, on sitä muutaki puuhasteltu, mutta olihan täsä jo kuvia tojisteeksi asti. Mukavaa ja aurinkoista kevvään jatkua täälä piipahtaville ja Ällälle erityisterveiset sinne etelään! 

6 kommenttia:

  1. Kiva kun tulit välillä ilmoittelemaan itsestsi! Vaikka kyllähän olen Instan puolelta huomannut että sulla kiirettä pitelee kakkujen kanssa. On taas niiiiiiin upeita kakkuja että huh huh... ♥
    Jännästi sitä muuten alkaa miettimään ja huolehtimaan että onkohan jotain sattunut, jos joku blogi hiljenee pitkäksi aikaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh..unohdin toivottaa oikein mukavaa Ystävänpäivää!!! ♥

      Poista
    2. Kiitos Nanne ja hyvvää Ystävänpäivää teijänki poppoolle! <3 Joo oot oikiasa, semmoset blogit joisa piipahtellee ehtiesä, ni kyllä sitä huolestuu, jollei päivityksiä tuu. Mutta nääki bloggarina tiijät, että se tosiaan vie aikaa, ku ei ossaa vaa kuvia lässäyttää eetteriin, ku tekkee mieli kaikenlaista höpötelläkki :D Instaan tullee päivitettyä tekeleitä, ku siinäpä se melekeen on vaa se kuva. Aurinkoista kevättä ja mukava ku kävit visiteeraamasa <3

      Poista
    3. No jopas, ylläripylläri! Eikä tarvitse yhtään perustella,ettei siellä olla jouten oltu. Pelkästään tuon dokumentoidun tasoisen taiteen tekemiseen on tarvittu taidon ja luovuuden lisäksi rutkasti aikaakin. Huumorin lasken myötäsyntyiseksi, sitä on sinulla aina mukana. Minä olen "vierottunut" leipomisestakin, kuvia vaan kuolaan, mutta en kuitenkaan sen tuloksena ole päässyt pienempiä kamppeita hankkimaan, mikä olisi oikein ja kohtuullista. Mutta elämää tämä vaan on. Ja todellakin, valoa kohti!

      Poista
    4. Lisse <3 <3, suaki oon aina välisä muistanu, että vieläki on sulle kirijottamatta, mutta kuha viimein siihe ajan teen, ni kerron kyllä miksi, siis kiireen ohella.

      Ja kiitos kehhuista, kyllä ne aina itte oppineen leipurin mieltä lämmittää. Totta o, että aikaa mennee, niinku tuota postimies Pateaki värkkäsin monta tuntia. Mukavaa hommaaha se o, mutta lotosa pitäs voittaa, ettei nuo työt haittais harrastuksia :D :D Eikä vaiten, mulla on iha älyttömän ihana työ, joka aamu lähen innosta puhkuen <3 Mutta ihanaa auringonpaisteista kevättä sulle, joku päivä mää yllätän sunt ja jos et vielä oo Facesa, ni nyt sinne kipin kapin, ni tullee kuulumisia vaihettua usiammin. Sitä paitsi sielä o älyttömän kivoja ryhymiä monneen lähtöön!

      Poista

Kaunis kiitos kommentista!